Toipilas nimeltä Tinka

Juuh, viime torstaina koin aika ison järkytyksen tultuani iltapäivällä koulusta kotiin. Tinksu ei tullut normaaliin tapaan mua vastaan vaan kyyhötti rappusilla silmät suurina ja koko koira tärisi. Komensin koirat sitten sisälle ja rupesin tarkastamaan Tinkaa. Tutkin hampaat ja jalat mutta mitään ei näkynyt. Selvästi se oli kipeä ja murisi sekä hyökki Rambon päälle. Vasenta etujalkaa tarkistaessani huomasin sen kyljessä reijän. No itse tietysti menin ihan paniikkiin että mitä ihmettä täällä on tapahtunut ja soitin sitten poikaystävälle. Luulin ensin että koirat on tapelleet keskenään, mutta Tinka oli kuulemma aamulla juossut pihalla ja törmännyt betoniverkkoon (betonin alle laitettava tosi vahva verkko) joka oli sitten kaatunut koiran päälle. Anoppini oli siis päästänyt koirat pihalle ja nähnyt koko tilanteen, muttei ollut tarkistanut Tinkaa tapahtuman jälkeen. Olen siitä vieläkin vihainen, kuinka vastuutonta on jättää loukkaantunut koira tarkistamatta ja jättää ilmoittamatta sen omistajalle! Eli koira oli joutunut koko päivän olemaa kauheissa kivuissa ja shokissa ennen kuin se pääsi hoitoon >:(

Haava ensimmäisen ell. käynnin jälkeen.

Soitin sitten eläinlääkärille ja päivystävästä lääkäristä ei kyllä jäänyt positiivista kuvaa. Ensinnäkin hän oli sitä meiltä, että mun on turha tulla näyttämään koiraa koska tapahtumasta oli kulunut jo monta tuntia ja haava oli niin pieni (n. euron kolikon kokoinen). Joo, eihän se iso ollut mutta tosi pahan näköinen. Käski soittaa uudestaan jos tilanne pahenee tms. Poikaystäväni tuli sitten pian kotiin ja hän sanoi koiran nähdessään että nyt mennään heti vastaanotolle. Eläinlääkärissä sitten haava putsattiin ja ell. huomasi että haava on tulehtunut ja nahan alle on päässyt ilmaa. Että ei ihan pikku juttu ollutkaan. Jätti haavan auki, että ilma pääsee pois nahan alta ja että haava on helppo puhdistaa kahdesti päivässä. Antibiootit ja kipulääkkeetkin saatiin.

Lauantaina olin vanhempieni luona kylässä koirien kanssa ja he olivat sitä mieltä, että ei oo kyllä normaalia jättää haava noin auki, koska sinne menee niin helposti pöpöjä. Käytiin sitten paikallisella eläinlääkärillä, se on oikeastaan paras missä olen koiran kanssa ikinä käynyt. Vaikka hän onkin ulkomaalainen, niin ihan huippu on kyllä koirien kanssa. Eli siis mentiin sinne sitten lauantai illalla ja ell. pyöritteli päätään kun edellinen ell. oli jättäny sen noin. Sanoi myös, että tilanne olisi aivan toinen jos olisi päässyt heti hoitoon. Mutta siis, Tinku rauhoitettiin ja ell. putsasi haavan perusteellisesti sisältä ja ulkoa (mätää tuli ihan reippaasti). Laittoi siihen yhden tikin, jotta haavan sisältä ollut ilma pääsee pois. Sen jälkeen Tinku sai komean siteen keskivartaloon ja tarkastuskäynti neljän päivän päähän.

Toisen ell. käynnin jälkeen.

Side oli oikein hyvä, sillä Tinku rapsutti haavan kohtaa tosi usein. Ja ihme kyllä side pysyi paikoillaan tiistaihin asti, kunnes otin sen pois tarkistaakseni haavan. Eipä ollut mennyt umpeen vaan tikki oli lähtenyt irti :( Tiistai illalla mentiin sitten tarkastukseen ja tällä kertaa laitettiinkin sitten kaksi tikkiä ja uusi side. Ja seuraava tarkastus käynti on taas lauantaina. Haava on niin huonossa paikassa, että se ei kovin helposti mee kiinni kun koira liikkuu kokoajan... Mutta lauantaina nähdään mitenkä se on parantunut.

Kolmannen ell. käynnin jälkeen.

Harmittaa tosi paljon, kun nyt päästiin Tinkun kanssa tokon jatkokurssille ja agilitykin meinattiin aloittaa ja Seinäjoen KV:hen ehdin koiruuden jo ilmoittaa... Eli mihinkään noista ei päästä, harjoituksiin vasta sitten kun haava on ummessa ja näyttelyihin sitten kun karvat on haavan ympäriltä kasvaneet takaisin... Eli ens vuoteen menee näyttelyt... Rambo saa onneksi paikattua tuon toko kurssin, mutta mä niin odotin että pääsen Tinkun kanssa vihdoin treenaamaan ryhmässä :( Pääasia kuitenkin on että koiruus saadaan kuntoon.

Mätsäreitä ja treenejä

Mistähän tässä aloittaisi, paljon on tapahtunut :)

Heinäkuun lopussa oltiin Tinkan kanssa Somerolla Ahmakulmalaisten ja Melekosten kanssa. Ohjelmassa oli lauantaina ekaksi agilityä ja se meni ihan hyvin, vaikkei koko rataa saatu tehtyä. Sen jälkeen oli tokoa ja pyysin vinkkejä Tinkun leikittämiseen, sekun on vähän sellainen ketku pieni koira. Ei oikein innostu mun leikkiyrityksistä (ohjaajassa vika, mä en osaa leikkiä) mutta sitten kun "yhteinen" sävel löytyy niin johan koiruus rupeaa mahtailemaan ja ei anna lelua mulle. Ehkä se siitä, pitää opettaa jotenkin se tuomaan lelu mulle eikä vaan lähteä lelun saatuaan karkuun... Sunnuntaina meillä oli paimennusta ja Tinkku ymmärsi kaiketi jotenkin homman jujun. Kolme harjoitusta tehtiin ja kahdella viimeisellä kerralla neiti olikin sitten jo tosi väsyksissä ettei lampaat enää oikein kiinnostaneet.

Mätsäreissä ollaan käyty nyt viime sunnuntaina Krsitiinankaupungissa ja Tinkku yllätti mut positiivisesti ollen isojen koirien punaisten toinen! :) Saatiin palkinnoksi pokaali, kumikana, purkkiruokaa ja koiranmakkarapötkö sekä siankorva (jonka Rambo tosin söi...). Ilmoitin Rambonkin kokeiluksi mukaan ja yllättävän hyvin se pärjäsi ensikertalaiseksi saaden punaisen nauhan, mutta toisella kertaa kun mentiin kehään niin ei enää osannut seistä... Eli poju ei sijoittunut. Mutta oikein ylpeä olen kummastakin koirasta! Nyt tämän viikon sunnuntaina on Kauhajoella mätsärit johon menen kummankin koiran kanssa. Saa nähdä kuinka siellä menee :)

Itse vaihdoin koulua pieneläin ja hevoset puolelle tänne Kauhajoelle, niin meillä on ollut paljon käytännön tunteja. "Koiraopettajan" kanssa ollaan harjoiteltu jälkeä/hakua, johon osallistui sekä Tinkku että Rambo. Ensin käytiin asia teoriassa läpi ja sitten mentiin maastoon. Ekalla ja tokalla kerralla mulla oli vain Tinka mukana, ja silloin harjoiteltiin makkarajälkeä. Tinkku on tehnyt sitä muutaman kerran ennemmin joten se onnitui erittäin hyvin. Rambolle tein sellaisen kotona ja oli vähän hämmentynyt kun maassa oli ruokaa :D Toisella kerralla harjoiteltiin esine-etsintää, joka meni Tinkan suhteen ihan pipariksi, koska se ei kiinnostunut leluista... Mut määrättiin sitten kokeilemaan tuon esine-etsinnän sijaan makkararuutua, joka meni sitten jo paremmin. Ja saatiin Tinkku jopa myöhemmin leikkimäänkin!

Kolmannella kerralla otin sitten Rambonkin mukaan ja mentiin koko luokan kanssa metsään harjoittelemaan. Eka harjoitus oli sellainen, että ihmiset menivät metsän laidalle n. 10m halkaisijaltaan olevalle alueelle istumaan kivien/kantojen päälle makkaranpalat kädessä. Ohjaaja tuli koiran kanssa sinne heidän luokse ja päästi koiran vapaaksi. Metsässä olevat ihmiset kutsuivat koiraa vuorotellen luokseen ja kun koira tuli niin annettiin valtavasti kehuja ja syötettiin makkaraa. Tinkku ja Rambo suoriutuivat tästä hyvin, Rambolla oli niin kivaa ettei se meinannut tulla ollenkaan mun luo ja Tinka oli taas mun perään niin paljon, että tuli joka toisen ihmisen jälkeen mun luokse. Makkararingin tarkoitus oli siis näyttää koiralle, että on ihan normaalia että metsässä istuu ihmisiä eivätkä ne ole pelottavia :)

Toinen harjoitus oli sellainen, että yksi ihminen meni vähän syvemmälle metsään piiloon. Aluksi mentiin yhtä matkaa (ohjaaja koiran kanssa ja maalimies) metsän reunalle ja sitten maalimies lähti kävelemään kohti piiloa houkutellen&innostaen ja kutsuen samalla koiraa. Hetken seisottiin siinä koiran kanssa ja lähdettiin sitten kauemmas, ettei koira näe minne ihminen meni. Kun maalimies oli piilossa, mentiin metsän laidalle ja päästin koiran irti sanoen "etsi". Maalimies huusi koiran nimeä ja koira lähti etsimään. Sekä Rambo että Tinka löysivät maalimiehen :) Kun maalimies oli löydetty, maalimies houkutteli ja kutsui koiraa pysymään lähellään, että koira tavallaan niinkuin tuo maalimiehen ohjaajalle. Kummatkin toivat hyvin maalimiehen minun luokse. Oikein hyvä fiilis jäi treeneistä, Rambon kanssa ainakin ruvetaan harrastamaan tätä!

Tinkun kanssa ei olla nyt missään toko tai agiryhmässä, kun syksyn kurssit ei oo viä alkaneet. Rambon kanssa aloitettiin eilen pentukurssi ja voi jestas mikä haukkumisen määrä! Rambo ei oikein tiedä mitä sen pitäisi tehdä vieraan koiran kanssa, joten se aloittaa armottoman haukkumisen. Oli se sitten hiljaa kun harjoiteltiin paikalla oloa, kontaktia ja makkararinkiä. Lopuksi sitten kysyin parilta ryhmäläiseltä, että voiko Rambo tulla haistelemaan heidän koiriaan. Ei Rambo uskaltanut mennä niiden lähelle, se haukkui mun selkäni takana niille. Ne kaksi pentua tosin leikki keskenään, niin voi olla ettei Rambo oikein tiennyt miten suhtautua niihin. Kyllä se vähän haisteli, muttakun koira tuli naamaa vasten niin Rambon nenä meni kurttuun ja haukkuminen alkoi ja se pakitti kauemmas. Huoh, kumpa tää pentukurssi olis alkanu aikasemmin niin olis saanu sosialistettua sitä enemmän... Mutta toivotaan, että se edes jonkin verran oppisi suhtautumaan vieraisiin koiriin.

Sellaista :) Tinkkusen olen ajatellut ilmoittaa ainakin Seinäjoen KV:hen ja ehkä Jyväskylän tupla KV:hen, tai ainakin toisena päivänä. Sitten kun/jos päästään, niin mennään Tinkun kanssa agilityn jatkokurssille ja mahd. tokoon. Rambon kanssa kokeillaan mennä hakuun jos päästään. Ja mätsäreissä käydään kunhan niitä järjestetään tänne lähelle :)

Ainiin, Tinkun terveystuloksen meinas aivan unohtua; lonkat meni kennelliittoon A/B ja kyynärät 0/0 ja tulivat takaisin A/A ja 0/0 :) Tänään oltiin silmäpeilauksessa ja tarkistettiin samalla polvet; silmät terveet ja polvet 0/0 :) Eli terve koira kaikin puolin!

Kuvia

Nyt elokuussa olis kahdet mätsärit tässä lähistöllä, Ruska match show 28.8. Kauhajoella ja koulutuskentän avajais match show 21.8. Kristiinassa.

Kuulumisia

On taas mennyt hetki kun viimeksi on tullut kirjoitettua.

Tinkulla alkoi 16.7. toiset juoksut. Ensimmäiset alkoi silloin muutamaa päivää ennen joulua eli olisko 7kk ollut juoksunväli. Vähän hirvittää millainen meno täällä mahtaa olla, kun on tuo sakemanniuros. Pojulla tosin ikää n. 5kk eikä vissiin oo vielä sukukypsä kun ei nosta vielä jalkaa. Leikkiä se vaan tahtoo Tinkan kanssa, mutta poikaystävän siskon 5v. suomenpystis uros kulki kuin varjo neidin perässä jo muutamaa päivää ennen juoksun alkua. Mutta ollaan onneksi varauduttu pitämään Tinka ja Rambo erillään kun on tarve. Harmittaa vaan tuo juoksun ajankohta, kun parin viikon päästä mennään Ahmakulmalaisten pentutapaamiseen niin saa olla varuillaan siellä. Ja ei yhtään tiedä, kiinnostaako Tinkaa silloin mitkään agilityt ja tokot kun on uroksia maisemissa :/

Agility-kurssi tosiaan loppui ja liityin sitten Kauhajoen Koiraharrastajiin, jotta voin käydä yhdistyksen kentällä treenaamassa. Vielä ei oo kuitenkaan jäsenkorttia tullut, vaikka kolmisen viikkoa on jo mennyt :/ Ollaan siis Tinkun kanssa oltu vaan kotona ja lenkkeilty, mullakin menee aina niin myöhään töissä ja raskas työ (sikalassa) niin ei aina jaksa touhuilla.

Perjantaina mentiin Tinkan kanssa markkinavalvojiksi Kristiinankaupungin markkinoille. Kristiinanseudun Palveluskoirakerho ja metsästysseura olivat lupautuneet valvojiksi, jonka avulla saatiin kerättyä lisätienistiä koirakerhon toko/agikentän uudistukseen. Koiran sai siis ottaa mukaan kaveriksi ja pareittain kierrettiin markkina-aluetta valvoen, ettei mitään varasteta yms. Minun parina oli koiraihminen omien koiriensa (sakemanni ja bullmastiffi) kanssa ja meillähän riitti juttua niin koirista kuin ammatistakin (molemmat tuotantoeläin ammatissa). Kuusi tuntia meni kuin siivillä, vaikka vettä tuli välillä. Oikein mukavaa oli ja innolla odotan sitten kentän avajais match showta :)

Tässä vielä pari huonoa videota Tinkasta ja Rambosta leikkimässä pellolla :) Älkää välittäkö puheesta :D Videot otetu kesäkuun lopulla.

Agilitykoira

Juu, vähän on jäänyt päivittäminen, tarkoitus oli että kirjoitan ylös tänne kuinka treeneissä on mennyt mutta enpä ole muistanut...

Tokotreenit lopetimme yhden kerran jälkeen, tulin siihen tulokseen että pystyn ilmaiseksi harjoittelemaan samoja asioita vaikka kotona, koska kurssilla käytiin 10min yhteistä asiaa, jonka jälkeen loppu tunti saatiin tehdä mitä haluttiin... Itse kaipaan ehkä enemmän ohjattuja treenejä, koska en oikein osaa harjoitella itsekseni sillä kaipaan sitä ohjeistusta. Lisäksi koiran keskittyminen ei oikein riitä tokon harjoittelemiseen kun kaikki muut asiat on paljon kiinnostavampia kuin minä... Ehkä se tästä.

Agilityn kanssa on aivan eri homma, siitä koiruus pitää tosi paljon. Tai noh, vuoroa odotellessa se riekkuu remmissä kuin mikäkin kouluttamaton piski, koska se ei halua istua rauhassa vaan se keksii kokoajan itselleen tekemistä. Ja mun pitää keksiä sille tekemistä, mutta on tosi hankala kuunnella ohjeita ja yrittää käskyttää koiraa samalla. Ja sitten kun en keksi sille tekemistä se riekkuu hihnassa (syöksyy yhtäkkiä paikasta a paikkaan b täydessä vauhdissa ja nykäisee mut melkein mennessään). Haluaisin että se istuisi nätisti vieressä sen aikaa kun ohjeita annetaan, mutta se olisi väärin Tinkua kohtaan kun sille tulee tylsää. Tai sitten pitää vain laittaa se paikka-käskyn alaiseksi mitä se ei vielä tottele 100% varmasti joten sitä voitaisiin harjoitella... Koittakaa pysyä mun ajatusten juoksun perässä :D

Mutta siis takaisin agilityyn. Kontakti A-esteellä sujuu jo tosi hyvin, siitä koiruus tykkää tosi paljon :) Jos vaikka kävelläänkin ohi A-esteen niin se menee vapaa-ehtoisesti sen yli. Erilaisia esteitä ollaan harjoiteltu, tavallisia keppi-esteitä, muuria ja "pituus"-estettä (antakaan anteeksi puutteellinen agilitysanavarastoni) ja sitten ollaan hypätty renkaan yli. Kahden peräkkäisen esteen hyppääminen ei oikein onnistu vielä, mutta harjoitellaan :) Pujottelu on vielä hankalaa, mutta pientä edistystä on havaittavissa. Putkea harjoiteltiin silloin ensimmäisillä kerroilla mikä se meni hyvin, mutta joskus myöhemmin kun kokeilin niin meni etutassuja myöten putkeen mutta tulikin sieltä pois ja lähti mun perään. Se jäi sitten vähän niinkuin siihen, eli sitä pitää vielä kokeilla uudestaan. Mitähän muuta. Yhdistyksen jäseneksi pitäisi liittyä, niin pääsisin harjoittelemaan kentälle useamminkin kuin kerran viikossa sillä agility on niin mun kuin Tinkankin mielestä kivaa :)

Eipä tässä muuta, kuumat kelit on ollut - vähän liiankin. Tinkua kuumuus ei kyllä kauheasti lamauta (toisinkuin tuon sakemannin), tänäänkin se juoksi kärpästen ja lintujen perässä pihalla vaikka oli +30 astetta lämmintä... Kärpäsiin se on kyllä niin hullaantunut, yksikin aamu se heräsi klo 4 pyydystämään niitä. Eikä meinaa lopettaa jahtaamista ennenkuin sille karjaisee oikein kunnolla.


Kuvia en ole ottanut piiiiitkiin aikoihin, pitäisi nyt viikonloppuna ryhdistäytyä sen suhteen.

Tokotreenit

Osallistuttiin Tinkun kanssa tokon valmennusryhmään, joka kestää elokuun 13 pvään asti. Joka kerralla on eri teema jota harjoitellaan ensin ohjaajan kanssa, jonka jälkeen siirrytään harjoittelemaan omaa suunnittelemaansa treeniä. Tänään aloitettiin siis seuraamisella ja meillä on Tinkun kanssa paljon tekemistä, vaikka osaa seuratakin ihan ok. Noh, puolet tunnista koiruli käyttäytyi hyvin ja kuunteli mua ja teki käsketyt asiat hyvin, mutta loppu tunti menikin sitten koiran mielenkiintoa etsiessä... Eli mä olin yhtä kiinnostava kuin kilo jaskaa, jos sen näin voi ilmaista. Katseli vaan aivan muualle kuin mun silmiin ja jos sitä pyysi tekemään jotain niin ei kuullut tai meni sivulle mutta ei katsonut silmiin. Tai sitten se meni sivulle mutta lähti namin saatuaan haistelemaan maata. Se teki kaiken tosi laiskasti tai sitten ei ollenkaan. Meinasi itsellä mennä totaalisesti hermo siinä vaiheessa mutta kävin sen kanssa kävelemässä vähän muualla ja sitten jatkettiin. Loppu tunnista sen mielenkiinto vähän nousi, mutta ei siihen malliin kun odotin. Plaah, ehkä se kyllästyi mun nameihin tai sitten mä en oo tarpeeksi kiinnostava enää loppu tunnista. Tai sitten se ei jaksa keskittyä puolta tuntia kauempaa. Loppu tunnista kokeilin sillä kosketusalustaa, minkä se muistikin hyvin Ahmakulman tokotreeneistä kun sitä siellä harjoiteltiin :)

Ens keskiviikkona aloitetaan agilityn alkeet uudestaan eri ryhmässä ja odotan sitä innolla :) Vielä kun saisi tuon koiran keskittymään tokoiluunkin, se nimittäin menettää mielenkiintonsa jos harjoitellaan tuossa meidän pihalla, tai siis kaikki muu on paljon kiinnostavampaa kuin minä. Tuolla tämän päiväisessä tokoilussa Tinkun remmikäyttäytyminen oli erittäin hyvää, se ei vetänyt ollenkaan vaan hihnaa sai pitää yhdellä sormella kiinni eikä tarvinnut kietoa narua käden ympärille. Ehkä nää ulkotreenit on enemmän Tinkun makuun kuin sisätreenit.

Agiliitoa ja näyttelyitä

Kuvia ei valitettavasti ole, tyytykää pelkkään pulinaan :)

Mistähän sitä aloittaisi. Nuo "herkkyys kohatukset" on Tinkulla mennyt kokonaan pois, mikä on erittäin hyvä asia ja toivotaan ettei niitä enää tule. Nyt kun on toinen koira talossa niin selvästi on koira piristynyt, kun saa leikkiä toisen kanssa. Vähän raju meiniksi tuppaa olemaan välillä, mutta pian jää neiti kakkoseksi kun tuo sakemanni tuosta kasvaa :)

Vaasan näyttelyissä tosiaan käytiin tuossa tämän kuun alussa. Ei ihan mennyt niin hyvin, Tinku sai H:n. Kehäkäyttäytymistä pitää treenata kuulemma, mutta missä sitä oikein pääsisi treenaamaan, kun ei pysty missään hallissa käymään missä on paljon koiria... Ja kun harjoiteltiin ennen kehään menoa siinä kehän vieressä niin se meni niin hienosti, mutta kehässä se vain veti hihnassa ja viiletti maata pitkin - ehkä oma jännitykseni sekoitti myös koiran aivot? :D Ja kun tuomari tuli katsomaan Tinkua niin neitihän pisti seljälleen maata että rapsuta... Joo, niinhän se tekee melkein jokaiselle ihmiselle... Hampaita katsoessa Tinku menee aina maahan, koska sillä vissiin jäi siitä sen leuassa olevasta patista jotain "traumoja" (aina kun suun avasi niin sitä otti kipeää). Ollaan ahkerasti harjoiteltu sitä ja nykyään se näyttää siis hampaat mutta anteeksi pyydellen ja maahan mennen, ennen se juoksi karkuun eikä avannutkaan suuta... Pieni edistys, vielä kun sen saisi seisomaan samalla ja olemaa rento eikä jännittynyt. Ja kun hampaat on katsottu, Tinku kirjaimellisesti sekoaa; se juoksee mua ympäri ja hyppii vasten ja "voi kun on kivaa". Mutta lisää harjoittelua tosiaan :) Niin sitten jatketaan mitä siellä kehässä tapahtui. Tuomarille se siis näytti hyvin hampaat, mä tosin pidin kättä Tinkun mahan alla ettei se lysähdä maahan ja ihan hienosti meni. Seisominenkin meni alku kangertelujen jälkeen ihan hyvin. Vähän harmittaa, mutta tyytyväinen olen ja ens kerralla uusiksi :) Tampereen näyttelyihin en tosin ilmoittautunut kun jäi niin huono maku tuolta Vaasasta, mutta olisin sinne voinut myös mennä näin myöhemmin ajateltuna.

Agilityn alkeisryhmään päästiin myös Tinkun kanssa, valitettavasti se oli vain kaksi kertaa ja jatkuu ehkä tässä kevään aikana kun maa kuivuu ja päästään kentälle harjoittelemaan. Tinku yllätti mut useaan kertaan, se nimittäin meni putkeen (myös hevosenkengän muotoiseen) ja A-esteeseen. Pujottelu oli koiruudelle ihan hepreaa, se ei tajunnut sen jujua yhtään. Esteetkin se loikki hyvin, meni se myös altakin... Ja sitten kokeiltiin kahden esteen yhdistämistä eli este ja putki ja hienosti koiruus suoritti ne :) Tykkäsi kovasti ja toivotaan että päästäänn paljon harjoittelemaan ko. lajia! :)